Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle! Meillä viikot vierii kuin vauhdikas lumipallo. Nooa katsoi onnessaan Linnan Juhlia, taputti aina kun Linnassa taputettiin! Nooalla hassu vaihe ollut, söisi pelkkää lämmintä ruokaa? No toisinaan hedelmäsosetta /jugurttia, mutta vähän lakkoilulta tuntunut, lämpimät ateriat uppoavat hyvin. Koko ajan enemmän ja enemmän tulee kävelyä, hienosti siirtyy jo tasolta toiselle kävellen. Pidemmät matkat konttaa. Ulkona pulkassa/rattaissa, ei siellä kävelyä vielä.

Hirveen kivan tempun toi Kela sit teki, ei oo meillä päätöksiä ensi vuodelle vielä ei puhe eikä fysioterapiasta. Samoin hakea täytyy viittomaopetus, vammaistuki ja omaishoidontuki. Kaikki hakea taas.

Nooa oli ihan onnessaan ulkona pulkkamäessä kun siskon kanssa pääsi pulkkamäkeen 💗 Melina oli AIVAN Onnessaan kun veli pääsi mukaan!! Tätä varmaan odottanut kovasti!

Hoidossa sujunut ihan painollaan! Vähän tuppaa olemaan pukemisessa vastustelua kun viiton aamulla päiväkodin ja näytän kuvan. Liittynee ihan ikään.

Ensi viikolla taas gastronpoli, 3kk sitten viimeksi käytiin. Maha voi paremmin, mutta toimii vähän miten sattuu. Tilanne kuitenkin rauhoittunut, vaikkakin masu vaihtelee kovin, hyvästä huonoon.

Tämä ilta katseltu Linnan Juhlia, syöty päivällä karjalanpaisti, nyt illalla kotitekoista pizzaa ja toscakakkua, sekä keksejä, juustoja ja glögiä.

Hyvää joulunodotusta!

Mainokset

Uuden opiskelua ja sairastamista

Meitä syksy kyllä koettelee. Siis koko ajan joku, juuri katsoin niin vajaa kuukausi sitten ollaan kans koko porukalla kipeitä oltu. Oikeestaan siitä lähtien jollain on koko ajan jotain. No ei kai onneks ihan koko ajan mut melkein.. Viime viikolla piti keskiviikkona Nooa hoidosta hakea pois, kun kuume nousi. Eliaksen nenä ihan tukossa ja sitä saa niistää ja laittaa Physiomeria. Nyt kuuntelen Nooan nukkumista ja niin se hänenkin nenä tuolla turisee. Se on tää syksy, etenkin kun on Nooan ensimmäinen päiväkotisyksy. Muuten lukuunottamatta sairastelua, Nooalla on mennyt hoidossa hyvin, hän ottaa kontaktia muihin lapsiin ja muut lapset häneen.

Sitten asioita joita opittu TÄNÄ SYKSYNÄ:

– viittomat (käytössä muutama viittoma: kengät, lisää, mummi uusia)

– laittaa kenkiä käsiin, hanskoja käsiin, eli kiinnostunut pukemisesta

– ja viimeviikolla se tapahtui, Nooa söi Kurkkupalan! Itse, käsin. Se vaan meni. Viimeviikolla! Pari kertaa tämänkin jälkeen syönyt, joskus menee hyvin, toisinaan kakostelee ja säikähtää.

– laskeutumaan sohvalta

– uskaltaa ottaa pari kävelyaskelta, ns. Tasolta tasolle

– laittaa leluja pyynnöstä ja mallista laatikkoon

Tässä vähän asioita missä on tapahtunut iso harppaus. Elias tulee hurjaa kyytiä perässä ja pojilla jo kyllä ihan vallan hauskaa yhdessä. Sekä iki-ihana idoli, sisko, joka jaksaa leikittää.

Eliaskin kiipeää kovaa vauhtia tasoille ja jakkaroille. Pojat ovatkin melko näppäriä apulaisia keittiössä 🤔😁

Sairastupa monta viikkoa

Joo, se on syksyn flunssa löytänyt meillekin. Alkoi pian Nooan napin vaihdon jälkeen. Se muuten meni ihan ongelmitta ja suunnitellusti ja kotiuduttiin samana iltana. Lenssu alkoi ensin Melinalla, kurkkukipuna lähinnä, mut pidin hoidosta poissa kuitenkin päivän pari. Siinä se, hän ihan terve. No seuraava olikin isi, ja pari päivää myöhemmin minä ja molemmat pojat. Kuume sahaa pojilla, räkä lentää kahden metrin säteellä ja yskä hakkaa. Eliaksen nenä on tukossa, vaikeuttaa imemistä ☹️Nooa on sentään syönyt, tässäkin taudissa, mutta nesteitä en saa suun kautta riittävästi nauttimaan. Tämä ollut haaste päiväkodillakin, ei juo edelleenkään. No kaikki aikanaan. Minä ja pojat sairastellaan yhä, mulla pää ihan täynnä räkää ja poskiin koskee kovasti. Miks kaikki tulee just viikonloppuna, kun on vaan päivystys auki, arkena taas pääsee yksityiselle ajanvarauksella. Jos vielä ensi viikolla tätä on, niin täytyy antibioottia harkita. Pojat reippaita!! 😍

On Nooan kanssa harjoiteltu oikein kovasti käsin syömistä, vaan ei ole innostanut.. Leipää, maissinaksuja jne.

Silmälasit saapui Nooalle ja ovat mukavammat kuin aiemmat, helpot laittaa ja kestävät vähän vääntää ja kääntää. Nisseniltä saatiin huippu palvelua!

Elias ja Nooa ne on kerrassaan yhdessä menijöitä. Eliaskin jo ihan pystyssä seistä töröttää, askeliakin tulee.

Nyt jatkamaan sairastelua…

Päiväkoti mahdollisuutena kuitenkin?

No nyt. Ollaan käyty ihan vaan muutamana päivänä tutustumassa, ja nyt parina kolmena päivänä Nooa jäänyt itsekseen päiväkotiin muutamaksi tunniksi. Ollut noin kello 8-10 päiväkodissa. Olen aamiaisen syöttänyt kotona, jotta samalla saan annettua lääkkeet (jotka muuten masuun tepsii melko hyvin!).

Nooalla hassu tapa kun jätän päiväkotiin hänet. Hän itkee hetken, kunnes nukahtaa, ja herättyään on ihan okei. Reipas ja melko iloinen, ihan hyväntuuliselta vaikuttanut. Hakutilanteessa hän ojentaa kädet että nostan hänet syliin ja hän painautuu ihan ihoa vasten. Mutta olen jo ajatellut, että kai tämä ehkä tästä pikkuhiljaa voisi lähteä muotoutumaan. Merkillinen tuo nukahtaminen, onko se sit liian sressaava tilanne kun eroamme Nooan kanssa, että ”sammuttaa” itsensä ja kun herää niin aloittaa alusta. Luulen, että ajan kanssa tämäkin voisi jäädä pois. Ehkä.

Nyt ensi viikolla ei ole hoitoa, kun torstaille saimme ajan peg-ensiletkun vaihdosta peg nappiin. Yövymme potilashotellissa, kun sairaalassa pitää olla jo heti aamusta, Nooa on aamun ensimmäinen operoitava. Ehdimme jo sopia sairaalan ja kirurgin kanssa, että jos toimenpide menee suunnitellusti, pääsemme samana iltana kotiin, mutta sihteeri soitti minulle ja sanoi, että anestesialääkäri on päättänyt että Nooa jää yöksi seurantaan… No, turvallisuus ennen kaikkea!

Poikia muuten on alettu kaupungilla tosissaan luulla kaksosiksi. Alkuun vähän kummastelin, miksi niin, mutta satuin ottamaan pojista kuvan hiekkalaatikolla, ja tosiaan ovathan he melkein samankokoisia! Ja Eliaksella tosissaan jo meno päällä!

Pohdintoja päiväkotiin tutustumisesta

Pohdintoja pk:n aloituksesta……

Mulla ollut ajatukset niin sekaisin, etten rehellisesti ole tiennyt mistä olisin aloittanut kirjoittamisen. Siksi en ole päässyt kertomaan, miten tutustuminen on sujunut. Kävimme siis ke ja to päiväkodissa tutustumassa, eikä vielä olla itse poistuttu paikalta ollenkaan. Tutustuttu avustajaan jne. Olemme nähneet mitä toiminta ryhmässä on, mikä heidän rytmi on, toimintatavat, ja ylipäänsä mitä se pienten ryhmän (1-4v) arki on. Ja ihan päällimmäiseksi mulla nousee kysymys, onko Nooa vielä valmis tähän touhuun, vai antaisinko hänen vielä kasvaa ja kehittyä hetken, esim puolen vuoden ajan kotona. Muun muassa viimeisen puolen vuoden aikana Nooa on oppinut paljon uutta, puoli vuotta eteenpäinkin saattaisi tehdä jo ihmeitä. Onhan hän pieni. Ja onhan hän selkeästi ”pienempi” kuin ryhmän ihan nuorimmat. Pärjääkö hän. Miten hän kommunikoi? Tulee ymmärretyksi, ilmaisee itseään? Kävelytaitoakaan ei vielä ole. Näitä pohdintoja teimme yhdessä tänään kotonamme vierailleen puheterapeutin kanssa, jäsentelin ajatuksia kun en oikein mistään päässyt alkuun. Mietimme että JOS Nooa jatkaa kokeilemassa hoitoa, teemme hänelle sellaisen ison esittelypaketin: Hei, olen Nooa. Kommunikoin viittomin jne, pidän esim hedelmäsoseista ja laululeikeistä, ja kirjaukset siitä mistä ei pidä. Ja sit juteltiin sekin vaihtoehto, että jää vielä kotiin.
Torstai aamu oli tutustumassa katastrofi, Nooan vatsa toimi taas aivan holtittomasti ja käytännössä kuorrutimme pk:n vessaa kakalla. Jes. Gastrostooma pitää vielä henkilökunnan kanssa käydä läpi… Onhan tässä. Aamuisin nousta niin aikaisin, että ehtii aamun antibiootit antamaan (suolistoa hoitamaan).

Elias liikkuu jo kovasti, kiirettä pitää. Nooa on koko ajan eläväisempi ja ehtiväisempi. Sikäli hyvä, että Elias voi syödä jo käsin, hän mallintaa syömistä Nooallekin, ja toimii varmasti hyvänä kuntoutuksena jo Eliaksen puuhien seurailu. Melinan puuhista puhumattakaan! Askartelee, piirtää, leikkii milloin Ryhmä Hauta ja milloin jotain muuta. M synttäreitä vietettiin viikonloppuna, onnea Melina 5v!

Keskikesän taikaa

Kuumeesta selvittiin ainakin pahimmilta osin, mutta imusolmukkeet jäivät turpeisiin. Niitä mentiin maanantaina näyttämään. Muutamana yönä noussut lämpö, ilman muita flunssan oireita. No eiköhän nämä ole vaan jotain jälkioireita rajusta flunssasta. Selvisi että Nooalla on metapneumovirus. Menee itsellään ohi. Paljon taas tutkittiin, ultralla ja veri – ja virtsakokein.

Kesästä on nautittu, säätkin olleet aivan huikeita. Meillä iso projekti nyt menossa :talon maalaus. Eilen käytiin rannalla, useampana päivänä mustikassa. Metsämansikoitakin löytyi.

Mummun rannassa on hyvä uida, lämpimistä säistä huolimatta sinilevää ei ole ilmaantunut. Nooaa tosin en ole uittanut, vähän varpaita kastellut.

Katseet pitää pikkuhiljaa kääntää jo syksyyn, nimittäin M aloittaa ensi keskiviikkona viskarissa. Nooan oli myös määrä mennä meidän kanssa tutustumaan pienten ryhmään samaiseen päiväkotiin, mutta tämän viruksen vuoksi siirsin sitä viikolla. Saatiin lausunto myös maidotonta ruokavaliota koskien.

Trampoliinilla Nooa vihtyy hyvin!

On kyllä aivan huikeat säät, en muista tällaista ennen. E vaan hikoilee jonkun verran, ja lievää kärttyisyyttä havaittavissa hampaista ja mahdollisesti helteistäkin johtuen.